Oletamme monenlaisia asioita.
Työelämässä koetun stressin vähentämisen kannalta tuhoisin oletus on, että tarvitsemme stressiä.
Kun tätä oletusta ei tarkastella kriittisesti, pyritään taktisella tasolla vähentämään stressiä. Silloin saadaan aikaan hyödyllisiä latteuksia ja henkisiä laastareita, kuten “ota päiväunet työpaikalla” tai “käy kävelylenkillä lounaan jälkeen”. Ihan kiva, mutta jos uskontona on työ, ovat nuo ulkoa kullattuja aneita.
Pidin aiheesta hiljattain luennon sivistyneelle, hyvälle yleisölle. Sanoin kuulijoilleni, miten jokainen meistä on niin rakastunut omaan stressiinsä, että siksi siitä luopuminen on lähes mahdotonta.
Vastaväitteitä piisasi. Ymmärrettävästi. Ettäkö rakastunut stressiin, minä? Mutta minähän nimenomaan haluan vapautua stressistä.
Kohtaan tämän ilmiön työssäni jatkuvasti.
Kukaan ei myönnä olevansa rakastunut omaan kärsimykseensä.
Jos asiaa hieman pöyhii, esiin tulee kuitenkin toisenlainen kuva.
Työstä on tullut sekulaarissa maailmassa uusi jumala. Se on monelle jotain, jonka eteen ollan valmiita uhraamaan onnellisuus, energia ja perhesuhteet. Sen alttarille tahdotaan uhrata terveys, keskittymiskyky ja elämänilo. Kunnon protestanttiseen henkeen mitä isompi uhraus, sitä suurempi palkinto.
Jos haluat uskontotieteilijän näkökulman, tässä sellainen.
Lopeta stressaaminen työn vuoksi.
Se ei ole sen arvoista. Sitä paitsi, stressiä ei työssä edes tarvita. Stressi heikentää työn laatua, hapertaa ihmissuhteesi ja tekee sinusta tylsemmän ihmisen. Työelämä tarvitsee tasapainoisia, keskittymiskykyisiä ja tarmokkaita tekijöitä – tehokkaita vätyksiä, jotka kunnon spurtin otettuaan kykenevät irtautumaan täysin tehdystä suorituksesta.
Ota käyttöön itsestään täyttyvän tankin periaate, jonka noudattaminen palkitsee niin työn kuin sen tekijän.
Näin se menee (oletko valmis, tämä on sitten todella monimutkaista):
- Älä tee töitä väsyneenä.
2. Älä tee mitään, mitä ei ole pakko tehdä.
3. Älä tee mitään, mitä et halua tehdä.
Ja sama toisinpäin:
3. Tee vain asioita, joita haluat tehdä. Jos et halua tehdä sitä mitä teet, olet joko väärässä työssä tai ymmärrät työsi tarkoituksen väärin. Parannuskeino tähän on rehellinen itsetutkiskelu ja työpaikan sisäinen dialogi.
2. Tee vain asioita, joita on pakko tehdä. Jos teet muita asioita työssäsi, teet vääriä töitä. Parannuskeino tähän on töiden suunnittelu ja strateginen ajattelu.
1. Tee vain virkeänä töitä. Jos teet töitä väsyneenä, teet töitä väärin. Parannuskeino tähän on asenteen tarkastaminen.
Kun toimit näin, työhön vaadittava energiatankkisi ei kulu kuvitteellisen epäjumalasi alttarilla tyhjiin. Jäät vaille Työn Julman Jumalan vaatimaa uupumista ja energiatankin pohjakosketusta, ja sen sijaan toimit kuin Tehokas Vätys: teet mitä kuuluu, hyvillä mielin, ja lähdet muiden asioiden pariin kun päivä on pulkassa.
Näillä neuvoilla, ja omalla pohdinnallasi, sinä olet valinnut uuden suunnan.
Tervetuloa Tehokkaiden Vätysten Kerhoon!
