Kävin eduskunnassa ottamassa kantaa Suomen tulevaisuuden puolesta.
Viesti oli yksinkertainen.
Tässä sen perusajatukset:
1. Suomalainen yhteiskunta on kuin juhannusaaton pesäpallopeli.
Maailman onnellisin maa on demokraattinen, yksilönvapauksia kunnioittava ja turvallinen pelikenttä kaikille. Mukaan pääsevät niin juopot kuin selvät, taitavat ja taitamattomat, fiksut ja dillet. Takakentällä voi seistä kaivamassa nenää, jos näpyjen nappaaminen ei huvita.
2. Tälle kentälle ollaan kaivamassa kuoppaa.
Tuon kuopan reunalle houkutellaan ja siitä alas työnnetään pelaajia, joiden ajattelua on alettu pitää peliin sopimattomana. Tämä on tapahtunut nopeasti, muutaman viimeisen vuoden aikana, ja sen kaivajat ovat pitäneet kovaa ääntä. Koska kaivajat ovat useimmiten korkeasti koulutettuja, heidän ammattitaitonsa ja osaamisensa on sekoittunut siihen yksinkertaiseen tosiasiaan, että he kaivavat kuoppaa muille pelaajille.
3. Kun pelikentälle kaivetaan kuoppa, pelikenttä pienenee.
Mitä pienemmältä kenttä tuntuu, sitä suurempi vastareaktio syntyy. Tämä aiheuttaa yhteiskunnallista uhkaa – kaikille pitää olla paikkoja, ja jos niitä ei ole, ei enää pelata demokraattisen, yksilönvapauksia kunnioittavan ja turvallisen yhteiskunnan kentällä. Silloin ei kyse ole enää siitä, miten päästään mahdollisimman tehokkaasti ja kaikkia pelaajia miellyttävästi maaliin. Silloin kyse on siitä, ketkä ovat maaliin pääsemisen arvoisia. Silloin luodaan ”pyhimysten yhteiskuntaa”, jossa kärpästen rikoksista seuraa härkästen rangaistuksia.
4. Tämä ei ole enää peliä, vaan valittujen uskontoa.
Woke-kulttuuri, joka muuttui nopeasti tiedostavuuden kulttuurista oikeamielisyyden kultiksi ja uskonnolliseksi ajatteluksi, on neljännen kerroksen mielenmaiseman (katso kirjamme Kokonaisuuden näkemisen taito, jossa ajattelun kerroksista lisää) ääriliikkeeksi muodostunut tulehdustila. Se on noussut niin nopeasti, että sitä on ehditty sekä havaitsemaan että haastamaan liian hitaasti. Sen päämäärä – yhteiskuntarakenteissa olevan sorron tiedostaminen – ei pyhitä sen keinoja, joihin kuuluvat uskonnon perusmetodit: saarnaaminen, pelikentältä poistaminen ja oikeamielisten keskinäinen hymistely vääräuskoisten kustannuksella.
Voit lukea artikkelimme aiheesta täällä.
