Amerikan Yhdysvaltojen vaalikaaos osoittaa yhden asian. Nimittäin sen, että kehityksellä on aina sisäinen ja ulkoinen puoli. Jos kehitystä mitataan sisäisin mittarein, USA on kehitysmaa.
Osa kansasta on kehittynyt tasolle, jolta kyetään näkemään totuus, tiede ja demokratia. Osa kansasta on kehityksen alemmilla portailla. Niiltä katsottuna totuus on sitä, mikä minusta tuntuu todelta. Sieltä tiede on hiukan liian monimutkaista ymmärtää, joten salaliittoteoriat korvaavat vaivalloisen ajattelun. Ja demokratia on kansanvallan sijasta meidän puolueemme ylivaltaa.
Onneksi evoluutiolla on suunnitelmia varallemme.
Koulutus, esimerkiksi, on oivallinen keino kavuta kehityksen portailla. Kun oppii sietämään epävarmuutta, joka tulee ihan jo sen myötä, että paksu tietokirja on jatkuvasti kesken, oppii olemaan varuillaan liian helppojen selitysten edessä. Samalla oppii – parhaimmillaan – myös muodostamaan näkemyksiä vakaumuksien sijaan, ja välttää sotkeutumasta loputtomien näkökulmien sekamelskaan.
Ymmärrys, tieto ja näkemykset kehittyvät vaiheittain, ja Amerikassa – kuten kaikkialla muuallakin – evoluutio etenee hitaasti mutta varmasti. Mihin suuntaan? Sen päätät sinä, minä ja kaikki muut tahtoaan käyttävät inhimilliset olennot.
Viruksia ei lasketa.
