Tässä jaksossa kerron mitä opin kun täytin 40 vuotta.
Juttelen myös siitä, miten työssä voi olla kolme tasoa: tyytymättömyys, tyytyväisyys ja täyttymys. Kaikki meistä voivat mennä tasolta yksi seuraavalle tasolle. Kolmannelle askelmalle on vaikeampi päästä. Se edellyttää luopumista siitä, että työ on tyydyttävää.
On erityisen vaikeaa luopua siitä, että on tyytyväinen työhönsä!
Mutta se on kolmannen asteen työn, täyttymys-työn, edellytys. On uskallettava luopua, ainakin osittain, ainakin hetkeksi, ainakin puoliteoreettisesti tyydyttävästä työstä, ja kysyttävä itseltään: “Mitä osaa tai osia tämä työ minussa itse asiassa tyydyttää?”
On kysyttävä sielun kysymyksiä.
Nimittäin: täyttääkö tämä työ minun sieluani? Ja, aivan yhtä tärkeänä, täytänkö minä toisen ihmisen sielua tämän työni avulla?
Onko työssäni sielua?
Joskus sen havaitseminen ei vaadi radikaalia muutosta hommasta toiseen. Joskus se vaatii vain sen, että palaa takaisin raiteille, joista on ties minkä johdosta vähän suistunut. Jatkaa samaa rataa, hieman paremmalla höyryllä.
Joskus se vaatii isomman muutoksen. Ehkä vanhan rinnalle, ainakin toistaiseksi; tai sitten kokonaan uudet, syvemmin motivoivat raiteet uuteen, tuntemattomaan, ihanaan paikkaan.
Jos olet sellaisen äärellä, ja haluat puhua itsesi sen paremmalle puolelle, ota yhteyttä niin jutellaan.
PS. Tässä jaksossa soi myös bändini Cliff Barnesin musiikki. Sitä voit kuunnella täältä:
